Kansallinen tietosuojatesti 2026: miten Suomi pärjää kyberuhkia vastaan?

Tietoa kansallisesta tietosuojatestistä

Kansallinen tietosuojatesti on NordVPN:n kehittämä, ja se toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2020. Se on suunniteltu selvittämään, miten hyvin verkon käyttäjät tunnistavat yksityisyys- ja kyberturvallisuusriskejä. Se on saatavilla kaikille käyttäjille verkossa, eikä se aseta ikää, sukupuolta tai taustaa koskevia kiintiöitä, eli se ei ole kansallisesti edustava.

Vuoden 2026 versiota on tarkistettu, ja esimerkiksi kysymyksiä on korvattu tai muotoiltu uudelleen. Tarkoituksena oli huomioida ajankohtaisia aiheita, kuten tekoälyyn liittyvät tietosuojariskit, deepfake-väärennösten tunnistaminen ja uudet fyysiset kyberturvallisuusuhkat (esimerkiksi QR-koodeihin ja USB-latausasemiin liittyvät huijaukset).

Näiden muutosten vuoksi tämän vuoden testin tuloksia ei voi vertailla aiempien vuosien kansallisiin yksityisyystesteihin. Tänä vuonna tuloksia verrataan kahdessa kategoriassa: osallistuvat maat parhaiten suoriutuneiden maiden selvittämiseksi, sekä yleinen keskiarvo, jotta nähdään, mitä maat suoriutuivat maailmanlaajuista keskiarvoa paremmin tai huonommin. 

Tutkimusmenetelmä

Vuoden 2026 kansallinen tietosuojatesti koostuu 24 kysymyksestä, jotka on jaettu kolmeen eri kategoriaan:

• Päivittäiset digitaaliset toimintatavat. Kysymykset on suunniteltu mittamaan sitä, miten hyvin ihmiset käsittelevät digitaalisen elämänsä rutiineja ja arkista puolta, sovelluksille annettujen lupien hallintaa, ohjelmistojen säännöllistä päivittämistä ja julkisen Wi-Fin turvallista käyttämistä.
• Tietoisuus koskien yksityisyyttä. Kysymysten avulla on tarkoitus arvioida, miten hyvin ihmiset ymmärtävät yksityisyyttään laajemmasta näkökulmasta. Nämä kysymykset koskevat muun muassa yritysten ja alustojen suorittamaa tietojen keräämistä, tallentamista ja käyttöä. Tämä kategoria kattaa muun muassa salasanojen suojaamisen, tiedot tietojen seurannasta sekä haittaohjelmia ja tietojenvarastajia (infostealer) koskevan tietämyksen.
• Digitaaliset riskit. Kysymykset pyrkivät kartoittamaan, miten ihmiset reagoivat tiettyihin riskejä sisältäviin tilanteisiin, joita verkossa voi tulla vastaan. Tämä kategoria kattaa esimerkiksi deepfake-väärennösten tunnistamisen, maksutietojen tallentamisen selaimeen, epäilyttäviin sähköposteihin vastaamisen sekä sen ymmärtämisen, mitä tietoja ei kannata antaa tekoälytyökaluille.

Testissä voi saada 0–100 pistettä, ja pisteytys kuvaa sitä, miten hyvin vastaaja ymmärtää verkkoyksityisyyttä ja kyberturvallisuutta. Kukin vastaus vastaa noin 4,15 prosenttia loppupisteytyksestä, ja mitä korkeampi tulos on, sitä paremmin vastaaja suoriutui. Osallistujille määritetään pisteytyksen mukaan kyberpersoona (lisää tästä alempana).

Kirjoittamishetkellä testin oli suorittanut 23 181 henkilöä. Luku on matalampi kuin vuonna 2025 (30 792 osallistujaa) ja vuonna 2024 (25 567 osallistujaa). Osallistujia oli seuraavista maista: Alankomaat, Argentiina, Australia, Belgia, Brasilia, Espanja, Etelä-Korea, Irlanti, Italia, Itävalta, Japani, Kanada, Liettua, Meksiko, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Singapore, Suomi, Sveitsi, Tanska, Uusi-Seelanti, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat.

Tämän blogipostauksen luvut ovat peräisin 31.7.2026 mennessä kerätyistä vastauksista. Jos NPT-verkkosivuston tulokset eroavat hieman näistä tuloksista, se johtuu siitä, että testiin on tullut vastauksia myöhemmin.

Huomautus: Vuoden 2026 NPT-testin demografinen aineisto kattaa yhteensä noin 23 200 vastaajaa, mutta otos ei edusta väestöä yleisellä tasolla. Tiedot ovat peräisin henkilöiltä, jotka tekevät verkkotestin vapaaehtoisesti, joten se todennäköisesti edustaa digitaalisista aiheista keskivertoa kiinnostuneempia ryhmiä. Nämä otannan rajoitukset on syytä pitää mielessä tuloksia vertailtaessa.

Kyberpersoonat

Kyberpersoona on nimitys, joka on kehitetty kuvaamaan kansallisen tietosuojatestin vastaajien eritasoista tietämystä. Vastaajille osoitetaan heidän testitulostensa perusteella yksi neljästä eri kyberpersoonasta:

• Kyberkulkuri (pisteytys: 1–24 %). Kyberkulkureilla on niukasti tietoa verkkoturvallisuudesta. Heillä ei ole juurikaan tietoa siitä, miten tilit, laitteet ja henkilökohtaiset tiedot tulisi suojata, ja he ovat kaikista alttiimpia yleisille digitaalisille vaaroille.
• Kyberturisti (pisteytys: 25–49 %). Kyberturisteilla on jonkin verran perustietoisuutta, mutta he tekevät silti yleisiä virheitä. He saattavat tunnistaa tietyt uhkat yleisellä tasolla, mutta usein he eivät tiedä, miten toimia niiden kohdalla käytännössä.
• Kyberseikkailija (pisteytys: 50–74 %). Kyberseikkailijat ymmärtävät suuren osan arkisista yksityisyys- ja turvallisuusongelmista. He tietävät, miten suojata itsensä monenlaisissa tilauksissa ja heidän digitottumuksensa ovat melko hyvällä tolalla, mutta tiedoissa on silti puutteita koskien erikoistuneita tai uudempia uhkia. Kyberseikkailijat ovat perillä arkiseen internetin käyttöön liittyvistä tietosuoja- ja turvallisuusongelmista.
• Kybertähti (pisteytys: 75–100 %). Kybertähdet tietävät eniten. He ovat hyvin perillä verkon riskeistä, he ymmärtävät miten heidän tietojaan kerätään ja käytetään, ja he noudattavat järjestelmällisesti turvallisia digikäytäntöjä.

Kirjoitushetkellä 2 % vuoden 2026 NPT-vastaajista oli kybertähtiä, 3 % kyberkulkureita, 42 % kyberseikkailijoita ja 53 % kyberturisteja.

Minkälaiset tämän vuoden tulokset ovat?

Vuoden 2026 kansallisen tietosuojatestin tulokset jäivät hieman alle 50 pisteen: maailmanlaajuinen NPT-tulos on 46 pistettä. Kun kaikki osallistuneet maat huomioidaan, keskivertohenkilö vastasi oikein alle puoleen kansallisen tietosuojatestin yksityisyys- ja kyberturvallisuuskysymyksistä. 46 pistettä tarkoittaa sitä, että suunnilleen joka toiseen kysymykseen vastattiin väärin.

Tuloksia voidaan myös tarkastella kolmen eri kategorian näkökulmasta. Päivittäisten digitaalisten toimintatapojen maailmanlaajuinen keskiarvo oli 30 pistettä, yksityisyyttä koskevan tietoisuuden 51 pistettä ja digitaalisten riskien 53 pistettä. Ero yksityisyyttä koskevien uhkien (51 ja 53 pistettä) ja päivittäisten turvallisten digitapojen harjoittamisen (vain 30 pistettä) välillä vihjaa siitä, että ihmiset ymmärtävät yksityisyyteen liittyviä käsitteitä kohtalaisella tasolla, mutta harvemmin soveltavat tätä tietämystä omaan arkiseen internetin käyttöönsä.

Tämän vuoden tuloksissa kiinnostavaa on se, että kysymystason tiedot paljastavat kolme samankaltaista haastetta aiheissa, jotka liittyvät toisiinsa:

• Salasanojen luominen vs. salasanojen säilyttäminen. Lähes kaikki tietävät, miten vahva salasana luodaan (96 %), mutta lähes kukaan ei tiedä, miten salasanoja voidaan säilyttää turvallisesti (18 %). Tämä on testitulosten suurin ristiriita.
• Tekoälyyn liittyvät riskit. Suurin osa ihmisistä tietää, että sosiaalisen median julkaisuja voidaan käyttää tekoälymallien kouluttamiseen (91 %), mutta paljon pienempi määrä vastaajista tietää, mitä tietoja ei kannata jakaa tekoälytyökaluille (57%), ja lähes kukaan ei ymmärrä tekoälyyn liittyviä ongelmia työpaikoilla (5 %).
• Tietojen seuranta. Valtaosa vastaajista tietää, että yritykset keräävät heidän selaustietojaan (83 %), mutta paljon pienempi osa ymmärtää, mitä evästeet todella tekevät (24%), mihin tietoihin sovellukset saavat pääsyn lupien myötä (8 %), tai minkälaisia työkaluja seurannan rajoittamiseen on saatavilla (lähes 0 %). Vaikuttaa siis siltä, että vastaajat ymmärtävät abstraktin seurannan käsitteen, mutta eivät ymmärrä sitä, miten tekoälyperustainen seuranta toimii, tai tapoja rajoittaa sitä.

Miten Suomi pärjäsi kansallisessa tietosuojatestissä?

Suomi sijoittui tämän vuoden tietosuojatestissä kolmannelle sijalle 50 pisteen keskiarvolla menestyi myös paremmin kuin muut Pohjoismaat. Testissä parhaiten pärjäsi Singapore 52 pisteellä, ja Saksa ja Puola nousivat jaetulle toiselle sijalle 51 pisteellä.

Suomalaisten vahvuus on syvällinen, tekninen turvallisuustieto – Suomessa ymmärretään muita maita paremmin, minkälaista tietoa tietojenvarastajat voivat kerätä (49 pistettä), miten haittaohjelmat saastuttavat laitteet (66 pistettä), ja minkälaisia tietoja ei tule antaa tekoälytyökaluille (64 pistettä). Lisäksi suomalaiset tietävät hyvin, miten Meta kerää tietoja henkilöistä, jotka eivät käytä Metan palveluita.

Suomen tuloksissa näkyy kuitenkin myös yllä kuvattu kuilu tietämyksen ja käytännön toiminnan välillä: konseptit ovat hallussa, mutta pisteet jokapäiväisistä digitavoista ovat matalampia. Suomalaiset soveltavat tietämystään arkeensa jopa keskivertoa heikommin. Yllättävä piirre Suomen tuloksissa on myös se, että suomalaisten pisteet koskien vahvojen salasanojan luomista (94) olivat keskivertoa (96) matalammat. Tämä ei tosin kuvaa sitä, että suomalaisten osaaminen olisi erityisen heikkoa, vaan sitä, että vahvojen salasanojen luominen osataan hyvin maailmanlaajuisesti.

Parantamisen varaa on erityisesti tietämyksessä koskien verkkotyökaluja, jotka suojaavat digitaalista yksityisyyttä, julkisen Wi-Fin turvallista käyttöä ja tekoälyn työkäyttöön liittyviä yksityisyysongelmia.

Suomen kyberpersoonat

Suomalaisista testivastaajista, joita kirjoitushetkellä oli 217, kyberkulkureita oli 1 % ja kybertähtiä 2 %. Valtaosa vastaajista kuuluu kyberseikkailijoihin (58 %), ja loput (39 %) ovat kyberturisteja.

Nämä luvut osoittavat, että valtaosa suomalaisista on hyvin perillä kyberturvallisuudesta ja verkkoyksityisyydestä, mutta parantamisen varaa on etenkin tietämyksen soveltamisessa käytäntöön.

Maailmanlaajuiset suuntaukset

Tämän vuoden NPT:n tulosten perusteella Eurooppa on kaikista vahvin alue. Alueella on myös eniten vaihtelua osaamisen tasossa. Euroopan vahvuuksia ovat tietojen yksityisyyttä koskeva tietämys: eurooppalaisten vastaajien tulos koskien Metan seurantakäytäntöjä, salasanojen turvallista säilyttämistä ja luottokortin selaimeen tallentamisesta seuraavia riskejä oli parempi kuin maailmanlaajuinen keskiarvo. Tämä suuntaus heijastaa todennäköisesti yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) kulttuurista ja lainsäädännöllistä vaikutusta.

Mitä Aasian ja Tyynenmeren alueeseen tulee, Singaporen NPT-pisteytys on maailmanlaajuisesti paras, kun taas Etelä-Korea jakaa viimeisen sijan Argentiinan ja Italian kanssa. Alueen erityinen vahvuus on käyttöehtojen lukeminen ja tietoisuus koskien haittaohjelmatartuntoja. Alueen heikoin kohta puolestaan on tietoisuus koskien Metan tiedonkeruuta, mikä luultavasti johtuu siitä, että Metalla ei ole merkittävää markkina-asemaa osissa Aasiaa.

Pohjois-Amerikasta löytyy vahvaa tietoa koskien haittaohjelmia, reagointia pankkihuijauksiin ja deepfake-väärennösten tunnistamista. Nämä vahvuudet heijastavat medialukutaitoa liittyen kyberturvallisuusuhkiin. Toisaalta alueella on myös merkittäviä sokeita pisteitä, kuten tieto sovellusten päivittämisen tärkeydestä, salasanojen säilytys ja QR-koodien riskit. Yhdysvallat pärjäsi Kanadaa paremmin, ja se johtuu paremmasta haittaohjelmiin liittyvästä tietoisuudesta sekä uhkien tunnistamisesta.

Latinalainen Amerikka taas pärjäsi testissä huonoimmin (42,7 pistettä), joskin ero maailmanlaajuiseen keskiarvoon (46 pistettä) on vaatimaton. Suhteellisen hyvin alueella on hallussa reagointi pankkihuijauksiin ja sovellusten päivitystä koskeva käytös, mikä kuvaa hyvää tietoisuutta merkittävistä käytännön turvallisuustoimista. Heikkoja kohtia olivat tekoälyhuijausten tunnistaminen, tietoisuus koskien tiedon jakamista tekoälytyökaluille ja käyttämättömien tilien hallinta. Argentiina pärjäsi huonoiten, ja erityisesti salasanojen säilytyksen ja tietojenvarastajia koskevat pisteet olivat heikkoja.

As for the Asia-Pacific region, Singapore leads the entire world in the NPT score, while South Korea ties for the last place with Argentina and Italy. The region’s distinctive strength is reading the terms of service and being aware of malware infections. Its main weakness is Meta data collection awareness, which is likely due to Meta’s weaker market presence in parts of Asia.

Demografisen analyysin erityispiirteet

On yleinen ennakko-oletus, että iällä on suuri merkitys siinä, miten teknologiaa ja kyberuhkia tunnetaan. Vuoden 2026 NPT-tulokset vaikuttavat tukevan tätä ajatusta: yli 65-vuotiaiden ryhmällä oli heikosti tietoa uusista fyysisistä kyberturvallisuusriskeistä, digitaalisesta hygieniasta ja uudemmista uhkatyypeistä, mikä viittaa siihen, että konkreettiselle ja kohdennetulle opetukselle on tarvetta pelkän yleisen tiedottamisen sijaan.

Toisaalta ajatus siitä, että ”nuoret henkilöt ovat diginatiiveja”, ei myöskään pidä täysin paikkaansa. Nuoret aikuiset kyllä tunnistavat paremmin uudet uhkat, kuten USB-latauksen riskit ja QR-koodihuijaukset, mutta he pärjäsivät vanhempia aikuisia heikoimmin huijausmallien tunnistamisessa, huijausviesteihin oikein vastaamisessa sekä sovelluksille annettujen lupien ymmärtämisessä. Nämä tulokset kertovat siitä, että digitaalisessa maailmassa liikkumisen helppous ei kulje käsi kädessä digitaalista maailmaa koskevan viisauden kanssa. Lisäksi 33–44-vuotiaiden ikäryhmä pärjäsi paremmin kuin kaikki muut – luultavasti siksi, että tämä ryhmän digiosaaminen on hyvää tasoa, ja he ovat kokeneita internetin käyttäjiä.

Mitä NPT kertoo maailmanlaajuisesta kyberkestävyydestä?

Vuoden 2026 kansallinen tietosuojatesti tarjoaa yhdenmukaisen kuvan kaikista osallistuvista maista. Ihmisillä vaikuttaa olevan enemmän tietoa verkkoyksityisyydestä kuin koskaan ennen, mutta tätä tietämystä kuitenkin sovelletaan harvoin käytäntöön. Tietoisuus dramaattisista, uutisoiduista uhkista, kuten deepfake-väärennöksistä, haittaohjelmista ja pankkihuijauksista, on laajaa lähes kaikkialla. Perustason päivittäiset tavat, kuten salasanojen turvallinen säilytys, sovellusten säännöllinen päivitys ja varovainen suhtautuminen QR-koodeihin, olivat kuitenkin alueita, joita suurin osa vastaajista ei hallitse.

Koska tämän vuoden testi eroaa aiemmista versioista (siinä on muun muassa uusia kysymyksiä tekoälyyn liittyvistä riskeistä), sen tulosten vertaaminen aiempiin NPT-tuloksiin on vaikeaa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kuilu sen välillä, mitä uhkia tunnistetaan, ja mille uhkille vastaajat todellisuudessa altistuvat, vaikuttaa olevan syventymässä.

Arveletko, että pärjäisit testissä? Tee kansallinen tietosuojatesti opens in a new tab ja katso, millä tasolla tietosi ovat. Ja jos olet kiinnostunut laajemmasta kuvasta, katso kaikkien maiden maailmanlaajuiset tulokset NPT 2026 -raportista opens in a new tab.