Oletko kyllästynyt roskapostiin, huijaustekstareihin tai robottipuheluihin? Ne ovat ärsyttäviä, ja pahimmillaan ne voivat myös olla vaarallisia – ne saattavat ujuttaa laitteellesi haittaohjelmia ja viruksia. Mistä roskapostissa on kyse ja voiko roskapostia estää? Lue vinkkimme alta.
Sisällysluettelo
Otetaan kuitenkin ensimmäiseksi termit haltuun. Mitä roskaposti tarkoittaa? Sitä, että viestijärjestelmiä käytetään lukuisien ei-toivottujen viestien lähettämiseen suurelle määrälle vastaanottajia yhdellä kertaa. Niiden tarkoitus on tavallisesti mainostaminen tai muu vastaanottajan toimintaan vaikuttaminen. Joskus kyse on yksinkertaisesti saman viestin jatkuvasta uudelleenlähettämisestä samalle vastaanottajalle.
Roskapostin määritelmä
Roskaposti tarkoittaa viestejä, joita vastaanottajalle lähetetään ilman hänen suostumustaan. Usein kyseessä ovat massaviestit. Roskapostia lähetetään niin sähköpostilla kuin tekstiviesteilläkin. Mainostajien lähettämä roskaposti on ennen kaikkea turhauttavaa, mutta kun kuvaan astuvat hakkerit, roskaviesteistä voi olla todella ikäviä seurauksia.
Roskapostista käytetään myös nimeä spämmi, ja roskapostin lähettämistä kutsutaan spämmäämiseksi. Nämä sanat ovat peräisin englannin kielen roskapostia tarkoittavasta sanasta spam.
Roskasähköposteja lähetetään joka päivä miljardeittain. 94 prosenttia roskapostista on haittaohjelmien saastuttamaa. Jos viestin sisältämää linkkiä päätyy klikkaamaan tai sen sisältämän liitteen lataa, haittaohjelma saattaa esimerkiksi varastaa tietoja.
Roskapostia käytetään myös phishing– eli verkkourkinnan välineenä. Tällaisten viestien tarkoitus on saada vastaanottaja antamaan esimerkiksi verkkopankkitunnuksensa valesivulla. Näiden aiheuttamat vahingot voivat olla merkittäviä.
Sähköpostiohjelmat estävät suuren osan tietojenkalasteluviesteistä – esimerkiksi Gmail estää päivittäin 100 miljoonaa tietojenkalasteluviestiä ja ohjaa epäilyttäviä viestejä käyttäjien roskapostikansioon. Missä Gmailin roskaposti on? Löydät huutomerkkikuvakkeella merkityn roskapostikansion sähköpostikansioiden valikosta. Tämä kansio tyhjennetään automaattisesti 30 päivän välein.
Sähköpostiohjelmien estojärjestelmistä huolimatta tietojenkalasteluviestien määrä on kuitenkin kasvanut erittäin nopeasti ja jatkaa kasvuaan. Niiden uhreiksi joutuu ihmisiä joka puolelta maailmaa.
Spämmäämiseen käytetään useita keinoja. Katso alta yleisimmät roskapostiviestien lähetystavat:
Roskapostihuijauksia eli spam-scam-viestejä on liikenteessä jatkuvasti. Niiden sisältöön vaikuttaa se, mitä ympäröivässä maailmassa tapahtuu. Esimerkiksi koronapandemian aikaan erilaiset rokotuksia koskevat huijausyritykset yleistyivät. Niissä lähettäjä esiintyy jonkinlaisena terveysviranomaisena, joka yrittää saada vastaanottajia antamaan tietojaan huijaussivustolla.
Myös koronaan tai muuhun pinnalla olevaan aiheeseen liittyvät, kohu- tai muut huolta herättävät uutiset, herättävät usein vastaanottajan mielenkiinnon. Tällaisia viestejä ei kannata kuitenkaan edes avata, sillä väärän tiedon lisäksi ne sisältävät usein haitallisia linkkejä tai liitteitä. Niitä klikkaamalla saattaa tulla ladanneeksi haittaohjelman tai näppäintallentimen eli keyloggerin, joka tallentaa näppäinpainalluksia käyttäjätunnusten ja salasanojen varastamiseksi.
Verkkokauppojen käyttö on yleistynyt, ja sekin heijastuu verkkorikollisten lähestymistavoissa. Niinpä roskapostiviesteissä saatetaan kertoa ainutlaatuisista tarjouksista tai niissä kehotetaan vahvistamaan tietoja. Kyseessä on tavallisesti ansa.
Roskaviestit voidaan jakaa erilaisiin tyyppeihin. Alle on listattu muutama yleinen roskapostityyppi:
Tietojenkalasteluviestien tarkoituksena on saada vastaanottaja lähettämään tai syöttämään huijaussivustolle tietojaan, joita voidaan käyttää muun muassa identiteettivarkauteen tai niiden avulla saatetaan pyrkiä saamaan pääsy uhrin verkkopankkiin.
Verkkourkintaan voi liittyä sähköpostin väärentäminen eli spoofing. Tässä on kyse siitä, että verkkorikolliset luovat aitoa muistuttavan sähköpostiosoitteen, jolloin uhri saattaa luulla saaneensa viestin vaikkapa pankistaan, mutta ryhtyykin viestittelemään rikollisten kanssa.
Tässä huijausmuodossa uhri saa yhteydenoton taholta, joka vaikuttaa tekniseltä tuelta. Yleensä uhrille uskotellaan, että hänen laitteessaan on jonkinlainen ongelma, joka on ratkaistava kiireesti. Todellisuudessa ongelmaa ei ole, ja huijareiden tavoitteena on saada uhri maksamaan teknisestä tuesta.
Tällainen roskaposti sisältää haittaohjelman. Viestissä uhri houkutellaan jonkin verukkeen varjolla joko lataamaan liitetiedosto tai avaamaan vaarallinen verkkosivusto, joilta uhrin laitteelle tunkeutuu haittaohjelma.
Näissä viesteissä uhrille kerrotaan esimerkiksi saapumassa olevasta paketista, joka toimitetaan vasta, kun uhri on maksanut ennakkomaksun. Maksu ohjataan huijarille, eikä pakettia tietenkään kuulu.
Sähköpostiohjelmissa on yleensä oma roskapostikansio, johon päätyvät viestit, joita sähköpostipalvelu arvelee roskapostiksi. Tämän kansion voi tyhjentää sähköpostiohjelmassa, mutta tarkista myös, että roskapostien joukossa ei ole aitoja viestejä. Jos taas saat roskapostia tavallisen postin joukossa, estä lähettäjä ja merkitse viesti roskapostiksi. Näin sähköpostipalvelusi oppii tunnistamaan haitallisia viestejä tehokkaammin.
Sähköpostin lisäksi roskapostia lähetetään tekstiviesteinä. Esimerkiksi virallisiksi naamioidut Posti-huijausviestit ovat herättäneet huolta Suomessa. Niissä viestin vastaanottajaa kehotetaan maksamaan tullausmaksu tai noutamaan saapunut lähetys. Viesti sisältää linkin, joka johtaa useimmiten tietojenkalastelusivulle.
Roskaviestin sisältämä haittaohjelma saattaa myös saada puhelimen käyttäytymään kummallisesti. Jos mietit, onko puhelin hakkeroitu, syy saattaa hyvinkin löytyä roskaviestin liitteestä.
Roskaposti ei ole ainoastaan ärsyttävää, vaan siitä on monenlaista haittaa. Niinpä roskapostin torjunta on tärkeää laajemminkin kuin vain oman turvallisuuden suojaamiseksi.
Pelkkä roskapostiviestin avaaminen ei vielä saata käyttäjää vaaraan, mutta arveluttavat viestit on syytä jättää avaamatta, sillä jo sähköpostin avaaminen tarjoaa huijareille tietoa siitä, minkälaiset viestit vastaanottajia kiinnostava ja minkälaiset eivät. Näin siis tavallaan autat verkkorikollisia kehittämään huijauskonstejaan.
Roskapostiviestien lähettäminen massaviesteinä myös kuormittaa esimerkiksi sähköpostipalvelimia ja saattaa estää sähköpostipalvelun toimimisen, jos roskaviestit vievät runsaasti tilaa. Lisäksi roskaviestit levittävät viruksia tehokkaasti ja haittaavat myös yritysten toimintaa.
Miksi roskapostia tulee? Roskapostin lähettäjät pyrkivät hankkimaan mahdollisimman paljon sähköpostiosoitteita ja puhelinnumeroita – mitä suuremmalle vastaanottajajoukolle viesti lähtee, sitä todennäköisemmin useampi henkilö haksahtaa siihen. Tiedonharavointi tarkoittaa tietojen kokoamista verkosta. Näin roskapostin lähettäjät useimmiten saavat tietosi:
Roskaposteihin ei kannata sopeutua, sillä niitä voi torjua monenlaisilla keinoilla. Huomaathan, että vaikka saatavilla on ilmaisia roskapostin estoja, tehokkain ja ilmainen tapa on toimia alla olevien ohjeiden mukaan – kun noudatat vinkkejämme, postilaatikkosi alkaa näyttää siistimmältä.
Verkkoturvallisuus käynnistyy napsautuksella.
Pysy suojattuna maailman johtavan VPN:n avulla