Mikä on troijalainen virus?

Troijalainen on saanut nimensä kreikkalaisesta myytistä: Troijan kaupunki vallattiin ujuttamalla kaupunkiin sotilaita valtavan puuhevosen sisällä. Kaupunkilaiset luulivat, että kyseessä oli lahja.

Mikä on viruksen ja troijalaisen merkittävin ero?

Troijalaista kutsutaan usein virukseksi, mutta se ei pidä täysin paikkaansa. Virukset voivat kopioida itseään ja levittää näitä kopioita edelleen, mutta troijalainen ei tähän pysty. Troijalainen onkin tarkalleen ottaen haittaohjelma eikä virus.

Minkälaisia vaaroja troijalaisen päästämisestä koneelle seuraa? Yhtä ainoaa vastausta on vaikea antaa, sillä troijalaiseksi voidaan naamioida monenlaisia haittaohjelmia.

Troijalaiset saattavat esimerkiksi avata takaportin järjestelmääsi, tuhota tiedostoja tai levitä matona toisille laitteille. Troijalainen saattaa myös syöttää koneelle kiristysohjelman, joka voi esimerkiksi lukita koneesi kokonaan ja vaatia lunnaita, jotta koneelle saa taas pääsyn. Haittaohjelma voi myös urkkia salasanojasi ja tietojasi, joiden avulla hakkeri voi hankkia pääsyn nettipankkiin tai yrittää käyttää luottokorttiasi.

Troijalaisista tekee erityisen vaarallisia se, että niitä on erityisen helppo tulla ladanneeksi vahingossa, eivätkä virustorjuntaohjelmat aina havaitse niitä.

Troijalaisiksi kutsuttuja haittaohjelmia on monenlaisia. Niiden toimintatapa riippuu siitä, mihin hakkeri pyrkii. Lue alta, mitä troijalainen tarkoittaa nykyään – troijalaisia on monenlaisia, ja jokainen niistä aiheuttaa omanlaistansa haittaa.

• Takaporttitroijalainen. Tämä troijalainen mahdollistaa etäpääsyn tietokoneelle, jolloin hakkeri voi suorittaa komentoja, vakoilla tietojasi ja tehdä muita ikäviä toimia. Takaporttitroijalainen voi myös houkutella tietokoneellesi lisää haittaohjelmia ja tuhota järjestelmäsi kokonaan.
• Pankkitroijalainen. Pankkitroijalaiset käyttävät näppäintallentimia eli keyloggereita luottokorttitietojen, salasanojen ja tunnistautumistietojen varastamiseen. Hakkerit voivat luoda esimerkiksi tunnettua pankkia matkivan väärennetyn verkkosivuston ja saada uhrit kirjoittamaan tietonsa huijaussivustolle. Yleensä uhrit houkutellaan huijaussivustoille tekstiviestillä tai sähköpostilla.
• Lataava troijalainen. Näillä troijalaisilla on vain yksi tehtävä: päästä järjestelmääsi ja ladata lisää haittaohjelmia.
• DDoS-troijalainen. DDoS-hyökkäyksessä eli palvelunestohyökkäyksessä kohteena oleva verkko, palvelin tai palvelu tukitaan hurjalla liikennemäärällä, jolloin koko järjestelmä romahtaa. Näissä hyökkäyksissä käytetään usein botnet-armeijoita, jotka koostuvat saastutetuista laitteista. Käyttäjä ei kuitenkaan huomaa laitteessaan mitään outoa. DDoS-troijalaiset ovat kiinnostuneita lisälaitteiden rekrytoinnista botnet-armeijaan, jotta hakkeri pystyy toteuttamaan hyökkäyksen.
• Huijausvirustorjuntatroijalainen. Kuten nimikin kertoo, nämä troijalaiset vaikuttavat luotettavilta virustorjuntaohjelmilta. Ne saavat aikaan paniikin ilmoittamalla käyttäjälle, että laite on saastunut, ja tarjoavat sitten lisäominaisuuksia maksua vastaan. Jos päätät maksaa, luvassa voi olla lisätietoja.
• Kiristystroijalainen. Tämä troijalainen salaa tietosi ja vaatii uhrilta lunnaita. Jos kieltäydyt maksamasta, et välttämättä saa tiedostojasi takaisin. Toisaalta maksaminenkaan ei takaa tiedostojen palauttamista. Ransomware-kiristysohjelmia käytetään usein terveydenhuoltoalaan kohdistuvissa iskuissa, sillä ne voivat olla halukkaampia maksamaan saadakseen järjestelmänsä toimimaan uudelleen.
• SMS-troijalainen. SMS-troijalaiset ovat hieman harmittomampia kuin muut, mutta ne voivat silti tulla kalliiksi. Ne saattavat lähettää maksullisia tekstiviestejä tai siepata viestintääsi.
• Pelivarastroijalainen. Verkkopelaustilit ovat kysyttyjä pimeässä verkossa, joten kyberrikolliset käyttävät niiden käyttäjätietojen varastamiseen troijalaisia.
• Sähköpostinetsijätroijalainen. Sähköpostinetsijät lähettävät uhrin laitteelta löytyviä sähköpostiosoitteita hakkerille, joka voi käyttää niitä erilaisiin pahantahtoisiin tarkoituksiin.
• Vakoilutroijalainen. Nämä troijalaiset on rakennettu vakoilemaan uhreja. Tarkoituksena voi olla esimerkiksi yksityisten tai arkaluontoisten tietojen varastaminen.

Epäiletkö, että laitteeseesi on päässyt troijalainen? Troijalaisia ei ole aina helppo havaita, mutta seuraavat merkit saattavat viitata siihen, että laitteella on haittaohjelma:

• Saat varoituksia haittaohjelmasta tai viruksesta laitteessasi.
• Laite toimii tavallista hitaammin tai sammuu yllättäen.
• Jotkut ohjelmat eivät toimi tai käynnistyvät itsestään.
• Sinut ohjataan epäilyttäville sivustoille.
• Huomaat, että laitteella on ohjelma, jota et muista asentaneesi.
• Oletusselaimesi vaihtuu ilman suostumustasi.

Koska troijan hevosena laitteelle voi päästä erityyppisiä haittaohjelmia, niiden aiheuttamat oireetkin vaihtelevat. Pääsääntöisesti kannattaa kuitenkin aina tutkia, onko laitteella haittaohjelma, jos se aloittaa tavalla tai toisella poikkeavasti toimimisen.

Muista myös ilmoittaa ystävillesi, jos alat saada heiltä viestejä, joissa on linkkejä tai tiedostoja.

Jos arvelet, että laitteessasi todella on tällainen haittaohjelma, katso alta miten poistaa troijalainen.

Haittaohjelmien poistamisessakin kannattaa pitää pää kylmänä. Katso listasta, miten troijalaisen viruksen poisto tapahtuu, ja lue, miten pidät ne loitolla tulevaisuudessakin.

• Älä hätiköi. Haittaohjelmia on usein vaikea poistaa manuaalisesti, ja pahimmillaan yritykset voivat aiheuttaa entistä enemmän haittaa. Ei myöskään kannata ladata netistä ohjelmia, jotka lupaavat korjata ongelman, ennen kuin olet perehtynyt sovelluksen tarjoajaan huolellisesti. Monet apua lupaavat ohjelmat saattavat sisältää haittaohjelmia.
• Katkaise internet-yhteys. Näin estät hakkeria hallitsemasta laitettasi etäkomentojen avulla.
• Poista haitalliset ohjelmat. Käynnistä tietokone uudelleen turvallisessa tilassa ja tarkista taustalla toimivat ohjelmat. Sammuta ja poista ohjelmat, joita et tunnista.
• Tarkista laite virustorjunnalla. Virustorjuntaohjelmissa on toiminto, jonka avulla tietokoneen tilan voi tarkistaa. Käytä tätä toimintoa nähdäksesi, onko laitteella haittaohjelmia, ja seuraa ohjelman ohjeita.
• Jos ongelma ei ratkea, hanki apua. Niinkin voi käydä, että virustorjunta ei tepsi troijalaiseen. Tällaisessa tapauksessa laite kannattaa viedä asiantuntijalle, joka osaa kertoa voiko tilanteen pelastaa ja neuvoo, mikä on paras ratkaisu.

Troijan hevosilta on vaikea suojautua täysin – kuka tahansa voi joutua rikollisten uhriksi. Tiettyjen ohjelmien ja maalaisjärjen käyttäminen auttavat kuitenkin riskin minimoimisessa. Katso alta neuvoja, joiden avulla suojaudut troijalaisilta ja muilta haittaohjelmilta:

1. Pidä ohjelmat ja sovellukset päivitettyinä. Hakkerit hyödyntävät ohjelmien tietoturva-aukkoja, joita korjataan päivityksissä. Jos et päivitä sovelluksiasi ja ohjelmiasi, altistat itsesi vaaroille.
2. Älä klikkaa sähköpostin tai tekstiviestin linkkejä. Tietojenkalastelu- eli verkkourkintaviestit ovat yleisin tapa levittää haittaohjelmia. Älä klikkaa linkkejä, jos et tunne lähettäjää.
3. Älä klikkaa liitteitä. Sähköpostien liitetiedostot ovat myös suosittu tapa levittää haittaohjelmia, mutta silti niitä ladataan liian huolettomasti.
4. Vältä torrent-sivustoja. Haittaohjelma saattaa saada pääsyn laitteellesi muiden ohjelmien tai tiedostojen mukana. Älä siis käytä torrent-sivustoja, sillä et voi koskaan olla varma, mitä latauksen mukana tulee. Lataa ohjelmia vain virallisista osoitteista tai sovelluskaupoista.
5. Luo uniikkeja salasanoja. On erittäin riskialtista käyttää samaa salasanaa kaikilla tileillä. Varmista, että salasanassasi on isoja ja pieniä kirjaimia, erikoismerkkejä ja numeroita.
6. Käyt kaksivaiheista tunnistautumista. Käytä kaksivaiheista tunnistautumista aina kun se on mahdollista, sillä se tehostaa tiliesi suojausta.
7. Käytä virustorjuntaa. Useimmissa laitteissa on valmiina jonkinlainen suojausohjelmisto, mutta lisäsuojasta ei ole haittaa. NordVPN:n Threat Protection on suojaustyökalu haittaohjelmia vastaan, sillä se auttaa tunnistamaan haittaohjelmia sisältävät tiedostot, estää päätymään vaarallisille sivustoille ja estää seurannan sekä tunkeilevat mainokset
8. Pysy kaukana epäilyttäviltä sivustoilta. Jos käyt verkkosivustolla, joka suoltaa mainoksia, poistu välittömästi. Yksi vahinkoklikkaus voi johtaa troijalaisen tai mainoshaittaohjelman lataamiseen.
9. Skannaa ulkoiset laitteet ennen niiden käyttöä. Saastunut USB-tikku tai ulkoinen kovalevy on tunnettu tapa levittää haittaohjelmia laitteelta toisille, joten tarkista laitteiden turvallisuus.
10. Käytä VPN:ää. Virtuaalinen erillisverkko salaa verkkoliikenteesi ja piilottaa IP-osoitteesi, joten se parantaa turvallisuuttasi. Erityisen hyödyllinen se on julkista Wi-Fi-yhteyttä käytettäessä, sillä hakkerit voivat luoda huijausverkkoja ja saastuttaa laitteesi etänä.

Yhdellä NordVPN-tilillä voit suojata jopa kuusi laitetta: älypuhelimia, kannettavia, tabletteja, reitittimiä ja muita.