Mitä haittaohjelmat ovat? Niiden määritelmät, tyypit ja poistaminen

Mitä haittaohjelmat ovat?

Haittaohjelmatartunnan vaikutukset voivat olla mitä tahansa lievästä ärsytyksestä mittavaan kriisiin. Pienen mittakaavan mainosohjelma saattaa vain aiheuttaa näytön täyttymisen ponnahdusmainoksilla, mutta kiristysohjelma saattaa lukita käyttäjän ulos järjestelmästään ja vaatia tuhansien dollareiden lunnaiden maksamista. Pahimmissa tapauksissa haittaohjelmaiskut voivat johtaa merkittäviin tietovuotoihin, arkaluontoisen tiedon paljastumiseen ja mainehaittoihin.

Haittaohjelmistojen toimintatapa riippuu niiden tyypistä ja käyttötarkoituksesta. Jotkut haittaohjelmat, kuten virukset, päätyvät laitteille muutoin harmittomien tiedostojen mukana. Viruksen saaminen vaatii siis aktiivisia toimia käyttäjältä – eli harmittomalta vaikuttavan tiedoston lataamista. Toiset haittaohjelmat, kuten madot, monistavat itseään ja levittyvät verkoissa ilman, että käyttäjä tekee mitään. Edistyneemmät haittaohjelmat, kuten tiedostottomat haittaohjelmat, käyttävät järjestelmän sisäänrakennettuja välineitä iskujen suorittamiseen, jolloin niiden havaitseminen on erityisen vaikeaa.

Yksi haittaohjelmien suurimmista vaaroista on niiden kyky levitä nopeasti. Verkkorikolliset käyttävät haittasivustoja ja saastuneita sähköpostiliitteitä sekä ohjelmistoja toimittaakseen haittaohjelmia käyttäjien laitteille niin, että he eivät huomaavat tapahtunutta. Yksi napsautus tai lataus voi vaarantaa koko järjestelmän, ja siksi vahvat verkon suojausmenetelmät ovat välttämättömiä laitteiden suojaamiseen.

Mitä haittaohjelmat tekevät?

Haitalliset ohjelmistot hankkivat pääsyn laitteille monenlaisilla tavoilla – sähköpostien liitetiedostojen, haitallisten sivustojen, saastuneiden ohjelmistolatausten ja jopa haittamainosten välityksellä. Kun haittaohjelma on päässyt laitteelle, se voi aiheuttaa vahinkoa monin tavoin, kuten varastamalla arkaluontoisia tietoja, talouspetoksilla, vakoilulla tai jopa kokonaisia verkkoja vahingoittamalla.

Jotkut haittaohjelmatyypit toimivat taustalla huomaamattomasti ja keräävät yksityisiä tietoja, kuten pankkitunnuksia tai kirjautumistietoja, ilman että käyttäjä huomaa mitään. Toiset haittaohjelmatyypit, kuten kiristysohjelmat, hyökkäävät heti. Ne lukitsevat kaikki käyttäjän laitteella olevat tiedostot ja vaativat lunnaiden maksua lukituksen avaamista vastaan. Tällaisten haittaohjelmahyökkäysten seuraukset voivat olla katastrofaalisia erityisesti yrityksille, sillä ne voivat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä ja mainehaittoja. Äärimmäisissä tapauksissa kokonaiset verkot voivat vahingoittua, mikä saattaa johtaa yritysten toiminnan keskeytymiseen ja tietovuotoihin.

Mitä kauemmin haittaohjelma on laitteella käyttäjän sitä huomaamatta, sitä enemmän vahinkoa se voi aiheuttaa. Tartunta saattaa ensin johtaa laitteen vähäiseen hidastumiseen, mutta jos sitä ei havaita, se voi johtaa tietojen varastamiseen, talouspetoksiin tai jopa koko järjestelmän sulkemiseen. Siksi on hyvä osata havaita haittaohjelmatartunnat ajoissa, sillä se auttaa suurempien vahinkojen torjumisessa. Tässä on joitain yleisiä merkkejä haittaohjelmista:

• Heikko suorituskyky. Jos laitteesi yhtäkkiä toimii hitaammin, ei reagoi tai perusasioiden suorittaminen on vaikeaa, voi olla, että haittaohjelma käyttää järjestelmän resursseja taustalla.
• Laite lakkaa toimimasta usein. Jos tietokoneesi tai puhelimesi lakkaa toimimasta yhtäkkiä, näyttää virheviestejä tai jumittuu, siinä saattaa olla haittaohjelma.
• Ei-toivotut ponnahdusikkunat ja uudelleenohjaus selaimessa. Jos näet jatkuvasti häiritseviä mainoksia tai huomaat, että ohjaudut selaimessa arveluttaville sivustoille, järjestelmääsi on saattanut päästä mainosohjelma tai jokin muu haitallinen ohjelma.
• Epätavallinen verkkotoiminta. Haittaohjelma viestii usein ulkoisten palvelinten kanssa lähettääkseen varastettuja tietoja. Jos huomaat kasvua datan kulutuksessa tai luvattomia yhteyksiä, suhtaudu niihin varoitusmerkkeinä.
• Epäilyttävät kirjautumiset tai aukkoja turvallisuudessa. Jos saat ilmoituksia tuntemattomista sijainneista tapahtuneita sisäänkirjautumisia tai huomaat verkkotileilläsi muutoksia, joita et ole itse tehnyt, haittaohjelma saattaa kerätä kirjautumistietojasi.

Haittaohjelmien historia

Haittaohjelmia on ollut olemassa jo vuosikymmenien ajan. Niiden historia ulottuu 1970-luvulle, jolloin ensimmäinen tunnettu haittaohjelma, Creeper, levisi ARPANETissä osoituksena konseptin toimivuudesta. Tuolloin haittaohjelmat nähtiin lähinnä kuriositeetteina eikä todellisena vaarana.

1980-loppuun ja 1990-luvun alkuun mennessä virukset olivat jo aiheuttaneet merkittäviä vahinkoja. Brain-virus kohdistui vuonna 1986 disketteihin, ja kyseessä on ensimmäinen PC-perustainen haittaohjelmaesimerkki. Teknologian edistyessä myös kybervaarat kasvoivat. 2000-luvun myötä nähtiin yhä enemmän bottiverkkoja, matoja ja troijalaisia, jotka varastivat tietoja, ottivat hallintaansa saastuneita tietokoneita ja käynnistivät suuren mittakaavan haittaohjelmahyökkäyksiä.

Nykyisin haittaohjelmahyökkäykset ovat erittäin kehittyneitä ja niiden seuraukset ovat entistä laajempia. Verkkorikolliset käyttävät automaatiota, tekoälyä ja rikollispalveluita, kuten haittaohjelma palveluna (malware as a service; MaaS) -menetelmää, suorittaakseen mittavia haittaohjelmahyökkäyksiä. Yksikään yhdistetty laite ei ole aidosti suojassa. Kaikki USB-portin kautta yhdistettävät laitteet, mukaan lukien valot, tuulettimet, kaiuttimet ja jopa lelut, saattavat joutua leviävän haittakoodin kohteeksi.

Haittaohjelmatyypit ja esimerkkejä

Haittaohjelmia on monenlaisia, ja jokaisella niistä on omat ominaispiirteensä. Jotkut haittaohjelmatyypit on kehitetty arkaluontoisten tietojen varastamista varten, kun taas toiset häiritsevät tietokonejärjestelmiä ja ottavat laitteita haltuun luvattomasti. Alla on yhteenveto haittaohjelmatyypeistä esimerkkien kera.

Haittaohjelmilta suojautuminen

Laitteiden suojaaminen on tärkeämpää kuin koskaan, sillä haittaohjelmien määrät ovat kasvussa. Kybervaaroilta suojautuminen vaatii haittaohjelmien tunnistamista, poistamista ja niiden torjumista ennen kuin vahinkoa syntyy. Alla on muutamia tapoja, joiden avulla voit suojata laitteitasi ja toimintaohjeita tilanteeseen, jossa arvelet laitteen saaneen tartunnan.

Miten päästä eroon haittaohjelmasta?

Jos laitteellesi on päässyt haittaohjelma, tärkeintä on sen poistaminen:

1. 1.Suoria koko järjestelmän skannaus. Käytä haittaohjelmaskannausta löytääksesi ja poistaaksesi vaarat. Syväskannaus luotettavalla virus- tai haittatorjuntaohjelmistolla voi auttaa haittaohjelmien tunnistamisessa ja niiden eristämisessä.
2. 2.Käynnistä laite vikasietotilassa ja poista epäilyttävät ohjelmat. Vikasietotila estää haitallisia ohjelmia käynnistymästä tietokoneen käynnistämisen yhteydessä, jolloin niiden poistaminen on helpompaa.
3. 3.Poista epäilyttävät sovellukset. Noudata laitteesi tavallista poistoprosessia ja poista haittaohjelmat tai muut ei-toivotut ohjelmistot, jotka saattavat olla haitallisia.
4. 4.Palauta järjestelmäsi aiempaan tilaan. Jos olet varmuuskopioinut käyttöjärjestelmäsi ja tiedostosi tai laitteeseesi on asetettu tietty piste, johon sen voi palauttaa, hyödynnä mahdollisuus ja palauta laitteesi tilaan, jolloin tartuntaa ei vielä ollut. Näin korjaat myös haittaohjelman tekemät muutokset.

Haittaohjelmien torjuminen

Ennaltaehkäisy on aina parempi vaihtoehto kuin vahinkojen korjaaminen. Minimoi riskit noudattamalla luotettavia kyberturvallisuustapoja:

• Ole varovainen sähköpostien ja latausten suhteen. Vältä tuntemattomien linkkien klikkaamista ja arveluttavien liitetiedostojen lataamista, erityisesti jos saat ne taholta, jota et tunne.
• Pidä ohjelmistosi ja laitteesi päivitettyinä. Käyttöjärjestelmän, selainten ja ohjelmistojen säännöllinen päivittäinen korjaa mahdollisia haavoittuvuuksia verkon turvallisuudessa.
• Selaa turvallisesti. Käytä vaarallisten sivustojen estoa tai linkkien tarkistusta ennen kuin avaat linkkejä tuntemattomista lähteistä, jotta voit varmistaa, että ne eivät ole harhaanjohtavia tai haitallisia. Käytä myös VPN-palvelua, jossa on sisäänrakennettuja lisäsuojaominaisuuksia.
• Käytä vahvoja salasanoja ja monivaiheista tunnistusta. Näin parannat tiliesi suojausta ja estät luvattoman pääsyn niille.
• Käytä hyvämaineisia palveluita. Kun lataat tiedostoja, valitse aina tunnettu alusta ja tarkista lataustesi luotettavuus.
• Asenna virus- ja haittaohjelmien torjuntaohjelma. Nämä apuvälineet auttavat torjumaan kybervaarat ennen kuin ne saavat aikaan vakavia vahinkoja.
• Käytä selainlaajennuksia. Mainostenesto ja tietojenkalastelua torjuvat työkalut estävät haitallisen sisällön ja suojaavat verkkokokemustasi.
• Pysy ajan tasalla. Hanki tietoa uusista haittaohjelmista ja suojautumistavoista.

Haittaohjelmista ilmoittaminen

Vaikka varsinaista “ilmoita haittaohjelmasta” -painiketta ei olekaan olemassa, voit silti ilmoittaa kybervaaroista asianmukaisille tahoille ja estää näin suurempia vahinkoja:

• Jos joudut haittaohjelmahyökkäyksen uhriksi, voit ilmoittaa kyberrikoksesta asuinmaasi kyberturvallisuudesta vastaavalle taholle tai poliisilaitoksen kyberrikollisuusyksikölle. Esimerkiksi Suomessa Kyberturvallisuuskeskus ja poliisi käsittelevät ilmoituksia kyberrikoksista.
• Jos havaitset haittaohjelmia levittävän sivuston, voit tehdä ilmoituksen sivustosta hakukoneille, kuten Googlelle tai Microsoft Bingille. Monissa selaimissa on myös sisäänrakennettuja ominaisuuksia vaarallisten sivustojen ilmoittamiseen.
• Jos huomaat haittaohjelmatartunnan töissä, ota heti yhteyttä IT-tiimiin, jotta he voivat toimia tartunnan rajoittamiseksi ja poistamiseksi.

Tulevaisuuden suuntauksia haittaohjelmien kehityksessä 

Teknologian kehittyessä myös haittaohjelmat kehittyvät, ja se näkyy myös trendeissä. Joka päivä havaitaan yli 450 000 uutta haittaohjelmaa.

Yksi huolestuttavimmista suuntauksista on kiristysohjelmahyökkäysten nopea kasvu. Vielä vuonna 2011 ilmoitettiin vain viidestä merkittävästä kiristyshaittaohjelmatapauksesta vuodessa. Vuonna 2024 kyberturvallisuusasiantuntijat arvioivat, että kiristysohjelmahyökkäyksiä tapahtuu 20–25 joka päivä.

Tekoälyn myötä haittaohjelmat ovat entistä ovelampia ja vaikeampia havaita. Tekoälyllä tuotetut tietojenkalasteluhyökkäykset ovat niin vakuuttavia, että 65 prosenttia tietojenkalastelusähköposteista ohittaa nyt todennustarkistukset, ja 58 prosenttia ohittaa perinteiset turvallisuussuodattimet. Kyberturvallisuusasiantuntijoiden mukaan tämä trendi johtuu siitä, että verkkorikolliset käyttävät generatiivista tekoälyä yksilöllisten ja automatisoitujen hyökkäysten suorittamisessa. Tietojenkalastelu onkin suurempi vaara kuin koskaan ennen.

Viimeisin huolestuttava suuntaus on kuitenkin Discordin käyttö haitallisten ohjelmistojen jakelualustana. Discord-sovelluksesta löydetyt haittaohjelmat tai Discordin kanavien kautta levitetyt haittaohjelmat naamioituvat usein pelihuijauksiksi, murretuiksi ohjelmistoiksi tai muiksi vaarattomilta näyttäviksi tiedostoiksi. Hakkerit käyttävät alustaa myös tietojenkalastelulinkkien jakamiseen ja haittaohjelmien jakeluun haittaohjelma palveluna -mallilla. Näin rikollisten on entistä helpompaa käynnistää haittaohjelmahyökkäyksiä.