Kansallisen tietosuojatestin tulokset: Suomi nousi toiselle sijalle

Mikä kansallinen tietosuojatesti on?

Kansallinen tietosuojatesti on kansainvälinen kysely, jonka avulla ihmiset voivat ottaa selville, kuinka hyvin he ovat perillä turvallisuudesta internetissä. Testi koostuu 22 kysymyksestä, jotka koskevat päivittäistä digitaalista elämää, yksityisyyttä koskevaa tietoisuutta sekä digitaalisia riskejä.

Tänä vuonna tuhannet ihmiset 181 eri maasta osallistuivat kyselyyn testatakseen kyberhygieniataitojaan. Me keräsimme kaikki tulokset ja keskityimme 31 maahan, joista saimme eniten vastauksia. Analysoimme näiden maiden tiedot yksityiskohtaisesti ja saimme selville kiinnostavia eroja testituloksissa.

Jokaiselle maalle annetaan Tietosuojatestitulos osallistujien osaamisen perusteella. Data-analyytikkomme jakavat osallistujat myös neljään eri kyberpersoonaryhmään oikeiden vastausten määrän perusteella.

Ennen kuin perehdymme tuloksiin, katsotaan, miten Tietosuojatestin (National Privacy Test, NPT) tulokset lasketaan ja miten kyberpersoonat luokitellaan.

Miten NPT-pisteytys lasketaan?

Laskemme NPT-pisteytyksen selvittämällä kolmen aihepiirin pisteytysten keskiarvon: päivittäinen digitaalinen elämä, yksityisyyttä koskeva tietoisuus ja digitaalisten riskien sietokyky. Testin jokaisen 22 kysymyksen arvo on 4,5 prosenttia. Mitä useampaan vastaukseen osallistuja vastaa oikein, sitä korkeampi hänen NPT-pisteytyksensä on.

Kyberpersoonat – mitä ne ovat?

Kyberpersoonat ovat ryhmiä, jotka edustavat eritasoista kyberturvallisuustietoutta ja -taitoja Kansallisen tietosuojatestin perusteella. Katso alta persoonat ja niitä vastaavat NPT-pisteytykset:

• Kyberkulkuri (1–24 %). Kyberkulkureiden tulokset ovat heikoimmat. He eivät tiedä tarpeeksi digitaalisesta turvallisuudesta ja tietosuojasta käyttääkseen internetiä turvallisesti.
• Kyberturisti (25–49 %). Kyberturistit tietävät enemmän kuin kulkurit, mutta heillä on silti paljon opittavaa. Heidän keskimääräiset arvosanat osoittavat, että heidän täytyy parantaa kyberturvallisuustietojaan.
• Kyberseikkailija (50–74 %). Kyberseikkailijoilla on hyvä ymmärrys verkkoturvallisuudesta ja tietosuojasta. Heidän pisteytyksensä on melko korkea.
• Kybertähti (75–100 %). Kybertähdillä on parhaat tulokset. Heidän tietämyksensä ja taitonsa koskien kyberturvallisuutta ovat erinomaiset, ja he ovat turvassa verkkoa käyttäessään.

Mitä numerot kertovat?

Vuonna 2023 Suomi oli kolmannella sijalla kyselyssä. Tänä vuonna Suomi nousi toiselle sijalle Liettuan kanssa ja syrjäytti Yhdysvallan jaetulle kolmannelle sijalle Saksan kanssa. Tulokset kertovat, että suomalaisten kyberturvallisuustiedot ovat entistä paremmalla tasolla. Tutustutaan seuraavaksi vaikuttavien tulosten yksityiskohtiin.

Tärkeimmät johtopäätökset

Kansallinen tietosuojatesti osoittaa, että suomalaiset vastaajat tietävät paljon verkkoturvallisuudesta. Heidän yksityisyystietoisuuspisteytyksensä on korkein kaikista maista, ja Suomen kokonaistulos oli Pohjoismaiden korkein. Tässä on lisää tietoa:

• Vaikka suomalaiset pärjäsivätkin hyvin suurimassa osassa kysymyksiä, vain pieni osa (6 %) tiesi, mihin yksityisyyshaasteisiin tulisi kiinnittää huomiota, kun tekoälyä käytetään työssä. Lisäksi vain 10 % tiesi, mitä tietoa internet-palveluntarjoajat keräävät osana metatietoja.
• Suomalaiset osallistujat tietävät kansainvälisesti parhaiten, minkälaisia haasteita yhdistettyjen laitteiden yksityisyyteen ja turvallisuuteen liittyy. Heidän tietämyksensä koskien yksityisyyttä suojaavia verkkovälineitä sekä salasanojen turvallista säilyttämistä oli myös kyselyn korkeinta tasoa.
• Valtaosa (93 %) suomalaista vastaajista tietää lisäksi hyvin, mitä arkaluontoista tietoa ei kannata jakaa sosiaalisessa mediassa. Sijainnin tai henkilötietojen jakaminen voi johtaa vaaroihin, ja vastaajat Suomessa ymmärtävät tämän hyvin. Koskaan ei voi tietää, kuka saattaa käyttää jakamiasi tietoja esimerkiksi verkkokiusaamiseen tai identiteettivarkauteen.
• Valtaosa suomalaisista (96 %) tietää, miten luoda vahvoja salasanoja, mikä on tärkeä tapa pitää tilit suojassa kyberrikollisilta
• Suurin osa suomalaisista (95 %) arvioi pystyvänsä huomaamaan ja käsittelemään helposti epäilyttävän suoratoistopalvelutarjouksen. Näissä huijauksissa luvataan yleensä tarjouksia, jotka ovat liian hyviä ollakseen totta, mutta fiksut suomalaiset eivät näihin huijauksiin haksahda.

Kyberpersoonat Suomessa

Suomessa ja Singaporessa on suurin määrä kybertähtiä (15 %). Valtaosa suomalaisista on kyberseikkailijoita (69 %), kyberturisteja taas on 16 %. Suomessa kyberkulkureita ei ole lainkaan (0 %).

Merkittävimmät muutokset vuoteen 2023 verrattuna

Vaikka kansainvälisesti katsottuna tulokset valitettavasti heikkenivät edelliseen vuoteen verrattuna, Suomessa tilanne näyttää paremmalta – se nousi yhden sijan Kansallisen tietosuojatestin tuloksissa.

Vuoteen 2023 verrattuna Kansallisen tietosuojan yleistulos putosi yhdellä yksiköllä, mutta päivittäisen digitaalisen elämän pisteytys kasvoi huimasti viidellä. Yksityisyystietoisuuspisteytys laski kahdella yksiköllä, ja digitaalisia riskejä koskeva pisteytys laski neljä yksikköä. Nämä tulokset kuitenkin nostivat Suomen toiselle sijalle – mutta muistuttavat myös, että parantamisen varaakin on.

Suomalaisten tietoisuus koskien sitä, mitä tehdä, jos palveluntarjoajalla tapahtuu tilitietoja paljastava tietovuoto, on parantunut merkittävästi: vuonna 2023 luku oli 40 %, vuonna 2024 se oli kasvanut 22 yksiköllä 62 prosenttiin. Lisäksi vuoteen 2023 verrattuna yhä useammat ihmiset tietävät, miten suhtautua tietojenkalasteluhyökkäyksiin ja mitä tehdä, jos hakkeri vaatii lunnaita. Lisäksi edelliseen vuoteen verrattuna useammat ihmiset tietävät, miten turvata kodin Wi-Fi-verkko.

Näistä hyvistä tuloksista huolimatta harvemmat ihmiset tietävät, mitä hyötyä on sovellusten päivittämisestä. Pisteytys laski jopa 19 prosenttiyksiköllä vuoteen 2023 verrattuna. Tämä tarkoittaa sitä, että yhä harvemmat ihmiset huolehtivat tärkeistä asioista, jotka suojaavat heidän laitteitaan vaaroilta ja asettaa ne alttiiksi kybervaaroille.

Katsaus maailmanlaajuisiin tuloksiin

Yleisesti ottaen testi osoittaa, että kansainvälisesti tietoisuus verkkoyksityisyydestä ja kyberturvallisuudessa on heikentymässä. Tämän vuoden kokonaispisteytys oli 58/100, kun viime vuonna kokonaispisteytys oli 61/100.

“Teknologian edistyminen voi tuntua haastavalta osalle ihmisistä, ja heillä voi olla vaikeuksia pitää itsensä ajan tasalla. Käteviksi suunnitelluilla verkkosovelluksilla on yhä tärkeämpi rooli päivittäisessä elämässämme, ja ihmiset asettavat usein helppokäyttöisyyden etusijalle yksityisyyden sijaan altistaen itsensä tietämättään riskeille. Vaikka onkin huolestuttavaa nähdä kansainvälisesti heikentyvä suuntaus internetin yksityisyyteen liittyvässä tietoisuudessa, tämä trendi vahvistaa vain sen, että on yhä enemmän tarvetta tiedolle siitä, miten yksityisiä tietoja voi suojata verkossa” sanoo Marijus Briedis, NordVPN:n teknologiajohtaja.

“Nykyään ihmiset keskittyvät enemmän välittömiin hyötyihin pitkän tähtäimen turvallisuuden sijaan, ja tämä muutos on saattanut johtaa yksityisyystietoisuuden heikentymiseen. Lisäksi vastaan tulee jatkuvasti suuria määriä sisältöä, ja siksi turvallisuusilmoitukset ja tietosuojavinkit voivat jäädä huomiotta”, hän sanoo.

Kansainvälisiä tutkimustuloksia

Alle on summattu joitain maailmanlaajuisia tuloksia. Tutustu Kansallisen tietosuojatestin raporttiin saadaksesi lisätietoja ja vertaillaksesi eri maita.

• Maailmanlaajuisesti testitulokset osoittavat, että osallistujat pärjäsivät parhaiten kysymyksissä, jotka koskivat vahvojen salasanojen luomista – keskimäärin 96 % vastasi oikein analysoiduissa maissa. Myös arveluttavien suoratoistopalveluiden käsittely osattiin hyvin (95 %).
• Heikoimmin osattiin puolestaan vastata siihen, mitä tietoja internet-palveluntarjoajat keräävät osana metatietoja: vain 13 % vastasi oikein. Vielä pienempi joukko, vain 6 %, tiesi minkälaiset tietosuojahaasteet tulisi huomioida, kun tekoälyä käytetään työhön. Koska teknologia muuttuu yhä monimutkaisemmaksi ja kehittyy nopeasti, ihmisten on vaikeampi pysyä mukana.
• Samaan tapaan vain pieni prosenttiosuus vastaajista (16 %) tietää, miten suojata kodin Wi-Fi-verkko. Tämän tiedon puutteen vuoksi heidän verkkonsa voivat olla alttiita kyberhyökkäyksille, luvattomalle pääsylle ja tietovarkauksille, mikä asettaa heidän henkilökohtaiset tietonsa vaaraan.
• Lisäksi harvemmat (56 %) ihmiset ymmärsivät vuonna 2024 sovellusten päivittämisen turvallisuushyödyt heti, kun päivitys on saatavilla – vuonna 2023 luku oli 69 %. Tässä aiheessa tapahtui suurin pudotus viime vuoteen verrattuna.
• Mitä kyberpersooniin tulee, vain joka kymmenes on kybertähti. Tänä vuonna kybertähtiä ja kyberseikkailijoita oli vähemmän. Tässäkin trendissä voi olla kyse teknologian nopeasta kehityksestä, minkä takia ihmisten on vaikea pysyä ajan tasalla viimeisimmistä kyberturvallisuuskäytännöistä.
• Kiinnostavaa on se, että 30–54-vuotiaiden ihmisten pisteytys oli korkein, ja he olivat todennäköisimmin kybertähtiä. Tulokset viittaavat siihen, että nuorempien ihmisten ja yli 54-vuotiaiden tulisi parantaa kyberturvallisuustaitojaan ja kehittää verkkoyksityisyystapojaan.
• Globaalisti parhaiten pärjänneet maat kyberturvallisuuden ja tietosuojatietoisuuden suhteen ovat Singapore (NPT = 62), Suomi ja Liettua (NPT = 61) sekä Saksa ja Yhdysvallat (NPT = 60).

Haluatko tehdä Kansallisen tietosuojatestin? Käy virallisella Kansallisen tietosuojatestin sivulla ja vastaa kyselykseen nähdäksesi, kuinka monta kysymystä saat oikein.

Tutkimusmenetelmä

Kansallinen tietosuojatesti on avoin kysely, johon kuka tahansa voi osallistua. Vuonna 2024 kyselyyn vastasi 25 567 henkilöä 181 eri maasta. Kyseessä ei ole kansallisesti edustava kysely, sillä iän tai sukupuolen suhteen ei asetettu kiintiöitä.

Blogitekstissä käytetään tietoa, jotka on kerätty 17.7.2024 mennessä. Erot raportin ja verkkosivun tulosten välillä johtuvat siitä, että kyselyyn on osallistuttu päivämäärän jälkeen.