Tilastoja ja havaintoja
kyberturvallisuudesta

Raporttien mukaan²⁹ maailmanlaajuisesti lähetetään päivittäin sähköpostitse yli 3,4 miljardia tietojenkalasteluviestiä. Viestimäärä vastaa 1,2 %:a koko maailman sähköpostiliikenteestä.

Hornetsecurityn sähköpostitelemetrian mukaan³⁰ se skannasi yhden vuoden aikana 45 miljardia sähköpostia ja havaitsi, että 36,4 % niistä oli ei-toivottuja. Näistä ei-toivotuista sähköposteista 3,6 % luokiteltiin haitallisiksi, mikä tarkoittaa, että pelkästään kyseisestä tietoaineistosta löydettiin noin 590 miljoonaa haitallista sähköpostia vuosittain.

Laajamittaisessa, 85 000 tietojenkalasteluun käytettävää sähköpostiviestiä käsittävässä simulaatiotutkimuksessa³¹, 51,6 % haitallista linkkiä napsauttavista ihmisistä antoi salasanansa väärennetylle kirjautumissivulle. Useimmat ”napsauttajat” siis luovuttavat myös tunnistetietonsa.

Näytönohjainten suorituskyvyn jatkuva kehitys lyhentää tasaisesti heikkojen salasanojen murtamiseen tarvittavaa aikaa. Jos 12 NVIDIA RTX 5090 -näytönohjainta toimii rinnakkain, hyökkääjä voisi kokeilla kaikki kahdeksalla pienellä merkillä luotavien salasanojen yhdistelmät noin kolmessa viikossa, mikä on suurin piirtein 20 % nopeampaa kuin vuonna 2024. ³⁴

Vaarantuneita salasanoja käytetään edelleen laajamittaisissa automatisoiduissa kirjautumishyökkäyksissä. Pelkästään vuonna 2020 kirjattiin yli 193 miljardia kirjautumistietojen täyttöyritystä, ja vuosina 2024–2025 nämä hyökkäykset vastasivat 22 % kaikista tietomurroista. Näiden tilastojen valossa ne ovatkin johtava tietomurtojen alaluokka, ja ne ovat myös tietojenkalastelun edellä. Näiden tilastojen valossa ne ovatkin johtava tietomurtojen alaluokka, ja ne ovat myös tietojenkalastelun edellä. Näiden tilastojen valossa ne ovatkin johtava tietomurtojen alaluokka, ja ne ovat myös tietojenkalastelun edellä. Näiden tilastojen valossa ne ovatkin johtava tietomurtojen alaluokka, ja ne ovat myös tietojenkalastelun edellä. ³⁴

Vuosien ajan painotetuista tietoturvaohjeista huolimatta yleisimmin käytetyt salasanat ovat edelleen erittäin yksinkertaisia. Maailmanlaajuisten listausten kärkipaikoilla pintansa pitävät edelleen tutut salasanat, kuten ”123456”, ”password” ja ”admin”. Itse asiassa seitsemän maailman kymmenestä yleisimmästä salasanasta koostuu yksinomaan perusnumerojonoista, jotka alkavat numeroilla ”123”. ^34–35

Jopa 60 % raportoiduista toimitusketjun tietoturvapoikkeamista kohdistui teknologia-alalle, erityisesti ohjelmistotoimittajiin, pilvipalveluntarjoajiin ja analytiikka-alustoihin, jotka palvelevat useita loppuasiakkaita.

Lähes 17,4 % toimitusketjun tietoturvapoikkeamista kohdistui nimenomaan yleisesti infrastruktuurin kannalta kriittisen tärkeiksi pidettyihin sektoreihin.

Jopa 49 % tietoturvapoikkeamista aiheutti 1–10 miljoonan dollarin taloudelliset vahingot, vaikka ketjureaktiot ylittävät usein välittömät kustannukset.

Financial Timesin tutkimuksen³⁶ mukaan 30 % analysoiduista 7 965 kyberhyökkäyksestä alkoi kolmansien osapuolten yritysten (kuten toimittajien tai palveluntarjoajien) kautta vuonna 2024, mikä on kaksinkertainen osuus edelliseen vuoteen verrattuna.

Vuoden 2025 Supply Chain Cybersecurity Trends -raportin³⁷ mukaan yli 70 % organisaatioista kärsi vähintään yhdestä merkittävästä kolmannen osapuolen kyberturvallisuuspoikkeamasta viime vuonna, ja 5 %:iin kohdistui vähintään kymmenen tällaista poikkeamaa.

Vuoden 2025 ohjelmistojen toimitusketjun turvallisuusraportissa³⁸ todetaan, että avoimen lähdekoodin ekosysteemeissä kehittäjien salaisuuksia ja muita arkaluonteisia tietoja on vuotanut 12 % enemmän. Tämä on johtanut laajalti käytettyjen komponenttien vaarantumiseen korkean profiilin tapauksissa.

Tietojenkalastelu on merkittävä tekijä pilvipalveluiden virheellisestä määrityksestä johtuvissa tietoturvapoikkeamissa, ja se esiintyy 32,8 %:ssa pilvipalveluista laadituissa raporteissa, jotka analysoimme vuonna 2025. Analyysimme tulokset vastaavat vuoden 2025 ulkoista analyysiä⁴⁰, jonka mukaan tietojenkalastelu on nyt syynä arviolta kolmannekseen kaikista pilvipalveluihin liittyvistä tietoturvapoikkeamista.

Tenablen tutkimuksen⁴¹ mukaan 9 % pilvipalveluissa säilytettävistä tiedoista on julkisesti saatavilla, ja 97 % näistä julkisista tiedoista on luokiteltu salaisiksi tai luottamuksellisiksi, eli ne voivat olla esimerkiksi API-avaimia, käyttöoikeustunnuksia ja salasanoja.

Kunkin terveydenhuoltoon tehdyn tietomurron arvioitiin⁵⁰ vuonna 2025 aiheuttaneen keskimäärin 7,42 miljoonan dollarin kustannukset, mikä ylitti selvästi eri toimialojen maailmanlaajuisen keskiarvon.

Ponemonin ja Proofpointin vuonna 2025 tekemä tutkimus⁵¹ osoitti, että Yhdysvaltain terveydenhuollon organisaatiosta 93 % oli kokenut vähintään yhden kyberhyökkäyksen viimeisten 12 kuukauden aikana. Keskimäärin kuhunkin organisaatioon tehtiin 43 hyökkäystä, ja 72 % organisaatioista ilmoitti, että se oli aiheuttanut häiriöitä potilaiden hoidossa.

Vuonna 2024 raportoitiin⁵⁰, että terveystietojen paljastuminen vaikutti vuoden aikana yli 80 %:iin Yhdysvaltain väestöstä muutaman erittäin laajan tietomurron, kuten Change Healthcaren, vuoksi.

Jos kriittisen infrastruktuurin organisaatioita tarkastellaan laajemmin, 42 % raportoi⁵³ joskus joutuneensa tietomurron kohteeksi, 15 % raportoi murron tapahtuneen viime vuoden aikana ja 24 % raportoi vähintään yhdestä kiristyshaittaohjelmalla tehdystä hyökkäyksestä.

Alakohtaisten uhkatietojen mukaan⁵⁴ yhteensä 58 kiristyshaittaohjelmaryhmästä 18 otti kohteekseen energia-alan ja yleishyödyllisten palvelujen alan 12 maassa, ja 41 % uhreista sijaitsi Yhdysvalloissa.

Maailman talousfoorumin mukaan⁵⁵ alle kaksi kolmasosaa julkisen sektorin organisaatioista uskoo, että niiden kyberkestävyys täyttää vähimmäisvaatimukset.

Lisäksi valtion ja kuntien virastot joutuvat usein suurten ohjelmistojen toimitusketjuihin liittyvien tietoturvapoikkeamien kohteiksi. Yksittäisen toimittajan vaarantuminen on osoittanut, että vaikutukset voivat levitä samanaikaisesti satoihin aluehallintoihin, paikallisiin viranomaisiin ja yliopistoihin.

Raportit⁵⁶ viittaavat siihen, että noin 60 % viime vuosien kyberhyökkäyksistä on kohdistunut pk-yrityksiin, mikä kuvastaa niiden roolia heikkoina lenkkeinä pidemmissä toimitusketjuissa.

Vaikka pk-yritykset altistuvat uhille useammin, niiden tietoturvatoimet saattavat edelleen olla heikolla tasolla: alle kolmasosa⁵⁷ pk-yrityksistä havaitsee viimeisimmän tietoturvapoikkeaman muutamassa minuutissa, ja monet aliarvioivat hyökkäysten määrän.

Tutkimusten mukaan⁵⁸ Yhdysvalloissa pienyrityksiin kohdistuvien tietoturvapoikkeamien määrä on noussut 47 % edellisvuodesta, koska hyökkääjät keskittyvät yhä enemmän pk-yrityksiin, jotka ovat helpompia kohteita ja joiden puolustus on heikompi.