Miten Suomi pärjäsi vuoden 2023 kyberturvallisuuskilpailussa?

Tietoja kansallisesta tietosuojatestistä

Kansallinen tietosuojatesti (National Privacy Test eli NPT) on kansainvälinen kysely, jonka tarkoituksena on selvittää osallistujien kyberturvallisuustietoja ja tietosuojaosaamista sekä kasvattaa kyberuhkia koskevaa tietoisuutta. Se myös muistuttaa tietojen suojaamisen tärkeydestä digitalisoituvassa maailmassa.

Ensimmäinen kysely tehtiin vuonna 2021. Vuonna 2023 kyselyyn tuli 26 174 vastausta 175 eri maasta eri puolilta maailmaa. Kyselyn tulokset ovat nyt saatavilla, ja niistä voi katsoa eri maiden tuloksia sekä maailmanlaajuisen keskiarvon, joka kuvaa kyberosaamisen tasoa yleisesti.

Tutkimuksen kysymykset koskevat kolmea eri aihepiiriä: päivittäistä digitaalista elämää, yksityisyyttä koskevaa tietoisuutta sekä digitaalisia riskejä.

Miten NPT-pisteytys lasketaan?

Kansallisen tietosuojatestin (NPT) pisteet ilmoitetaan prosentteina. Testi sisältää 22 eri kysymystä, joista jokaisen arvo on 4,5 prosenttia. 100 pistettä tarkoittaisi siis sitä, että kaikki kyseisen maan vastaajat olisivat vastanneet oikein jokaiseen testin kysymykseen.

Testin yhteispistemäärä on kolmen eri aihepiirin, eli päivittäisen digitaalisen elämän, yksityisyyttä koskevan tietoisuuden ja digitaalisten riskien sietokyvyn, pisteytysten keskiarvo.

Mitä ovat eri kyberpersoonat?

Kyselyyn vastanneet henkilöt jaoteltiin osaamisensa perusteella myös erilaisiin kyberpersoonien ryhmiin. Näitä ryhmiä on neljä: Kybertähdet, Kyberseikkailijat, Kyberturistit ja Kyberkulkurit.

Kybertähtiä ovat vastaajat, joiden pisteytys huippuluokkaa: 75–100 %. Heitä seuraavat Kyberseikkailijat tuloksilla 50–74 %. Kyberturistin arvosanan saa pisteillä 25–49 % ja heikoimmin pärjänneitä kutsutaan Kyberkulkureiksi (pisteytys: 1–24 %).

Katso alta, minkälaisia tuloksia suomalaiset saivat ja miten Suomessa pärjättiin muihin maihin verrattuna.

Mitä testitulokset kertovat?

Suomalaisten kokonaistulos tietosuojatestissä oli 62 %. Suomalaisten vahvin aihepiiri oli digitaaliset riskit: tämän alueen tulos oli 72 %. Heikointa osaaminen oli päivittäisen digitaalisen elämän alueella, sillä tämän aihepiirin tulos oli 52 %. Yksityisyyttä koskevasta tietoudesta pisteitä kertyi 61 %. Kokonaistulos on näiden kolmen alueen pisteiden keskiarvo.

Mitä näistä tuloksista voidaan päätellä ja paljastuiko tuloksissa jotain huolestuttavaa? Katso alta tärkeämpiä tietoja testituloksista.

Tärkeimmät johtopäätökset

Pääosin Suomi pärjäsi melko hyvin. Maailmanlaajuisesti verrattuna Suomi pärjäsi hyvin varsinkin yksityisyyttä koskevassa tietoudessa – 61 %:n pisteillä pääsi toiselle sijalle yhdessä Saksan kanssa.

Erityisen hyvin suomalaiset tietävät, miten luoda vahvoja salasanoja (arvosana 96 %) ja miten toimia epäilyttävien suoratoistopalveluiden kanssa (94 %). Muihin maihin verrattuna suomalaiset vastaajat tiesivät huomattavan hyvin, miten hakkerit voivat saada väärennetyt verkko-osoitteet näyttämään aidoilta. Suomen pistemäärä oli maailman kärkiluokkaa ja Suomi pärjäsi tässä kysymyksessä paremmin kuin muut pohjoismaat.

Suomalaiset olivat myös hyvin perillä siitä, minkälaisia yksityisyyteen ja tietoturvaan liittyviä aiheita verkkoon yhdistettyihin laitteisiin liittyy.

Missä suomalaisilla sitten olisi parantamisen varaa? Suomalaisten pisteet (71 %) koskien digitaalisia riskejä ovat huonot muihin maihin verrattuna. Erityisen heikosti suomalaisilla oli digitaalista yksityisyyttä koskevia verkkotyökaluja koskevaa tietoa (tulos: 3 %). Melko huonolla tolalla oli myös kodin Wi-Fi-verkon suojaamista koskevat tiedot (tulos: 20 %).

Kyberpersoonat Suomessa

Suomalaisten joukosta löytyi kaikkia yllä kuvailtuja kyberpersoonia. Suomessa asuvista vastaajista 16 % on Kybertähtiä. Tämä tulos on samankaltainen muissakin maissa – eli joka kuudes vastaajista on Kybertähti.

Toiseksi parhaiten kyberturvallisuutta tuntevien kyberseikkailijoiden joukkoon kuuluu valtaosa vastaajista: 70 %.

Seuraavaan, melko heikosti kyberturvallisuusasiat hallitsevaan kyberturistien joukkoon kuuluu 13 % vastaajista, ja heikoimmat tiedot löytyi vain 0,4 %:lla suomalaisista, jotka ovat siis kyberkulkureita.

Mitkä ovat suurimmat muutokset vuoden 2021 jälkeen?

Vuonna 2021 suomalaisten yhteistulos oli 69 % ja vuonna 2023 62 %. Tässä mielessä kyselyn kattamia aiheita koskevat tiedot ovat siis heikentyneet.

Silmiinpistävä ero oli havaittavissa kysymyksessä, jossa pyydettiin vastaamaan mitä tehdä, jos vastaajan tietoja paljastuisi tietomurron seurauksena. Vuonna 2021 tämän kysymyksen pisteet olivat 52 %, kun taas vuonna 2023 tulos oli 38 %.

Katsaus maailmanlaajuisiin tuloksiin

Mitä testituloksista voidaan päätellä globaalilla tasolla? Tänä vuonna tulokset olivat kaikkiaan heikommat kuin aiempina testivuosina. Vuonna 2023 maailmanlaajuinen yleistulos oli 61 %, kun taas vuonna 2022 se oli 64 % ja vuonna 2021 66 %.

Pohjoismaiden kyberturvallisuustietojen taso

Mitä muihin pohjoismaihin tulee, tanskalaiset vastaajat pärjäsivät hyvin digitaalisia riskejä koskevissa kysymyksissä toisin kuin suomalaiset, mutta suomalaisia huonommin yksityisyyttä ja päivittäistä digitaalista elämää koskevissa kysymyksissä. Tanskan yleistulos oli 60 %, Suomen 61 %.

Ruotsalaisten tiedot koskien päivittäistä digitaalista tietoa olivat kansainvälisestikin katsottuna heikot: Ruotsi jakoi kolmanneksi huonoimman sijan Ranskan ja Meksikon kanssa.

Norjalaiset pärjäsivät muita Pohjoismaita paremmin digitaalisia riskejä koskevissa kysymyksissä ja sijoittuivat kansainvälisesti jaetulle toiselle sijalle Yhdysvaltojen kanssa.

Tärkeitä tietoja maailmanlaajuisista tuloksista

Kyselyyn vastasi ihmisiä 175 eri maasta, joten vastausten perusteella voidaan vetää yleisiäkin johtopäätöksiä. Kuten Suomessa, myös muissa maissa hallittiin hyvin vahvojen salasanojen luominen ja epäilyttävien suoratoistopalveluiden tunnistaminen.

Parantamisen varaa olisi taas palveluehtojen lukemisen suhteen. Positiivista on kuitenkin se, että tämän suhteen tilanne on parantunut: vuonna 2021 tämän kysymyksen globaali tulos oli 21 %, ja vuoteen 2023 mennessä tulos oli noussut 31 %:iin.

Sovellusten päivitykseen liittyviä tietoturvaetuja koskevaan kysymykseen osattiin myös vastata paremmin (tulos vuonna 2021 oli 62 % ja vuonna 2023 69 %).

Tietojenkalasteluhyökkäyksen tapahtuessa osataan myös toimia paremmin kuin ennen – sitä koskevan kysymyksen tulos vuonna 2021 oli 55 % ja vuonna 2023 62 %.

Kyselyn perusteella kyberturvallisuustaidot hallitsevat parhaiten 30–54-vuotiaat vastaajat. Tähän ikäryhmään kuuluivat myös Kybertähdet.

Kuten odottaa saattaa, tietotekniikka-alalla kyberturvallisuustaidot ovat keskimääräistä paremmat, mutta sama pätee myös rahoitusalaan ja valtionhallinnon alaan.

Tutkimusmenetelmät

Kansalliseen tietosuojakyselyyn voi vastata kuka tahansa, ja kysely kattaa kyberturvallisuuteen liittyviä aihepiirejä. Vuoden 2023 raportti perustuu vastauksiin, jotka on jätetty 19. heinäkuuta 2023 mennessä, ja kyselyyn voi osallistua edelleen. Näin ollen testin verkkosivuilla olevat tulokset voivat erota raportissa olevissa tuloksista. Vuoden 2021 tulokset koskevat koko vuotta.

Vuonna 2021 kyselyyn vastasi 65 802 henkilöä 192 eri maasta ja vuonna 2023 vastaajien määrä oli 26 174 yhteensä 175 eri maasta. Raportissa käsitellään 25 maata, joista oli eniten vastaajia. Eniten vastauksia tuli Yhdysvalloista (6 422). Suomesta kyselyyn vastasi 281 henkilöä.