Kansallinen yksityisyystesti: Suomi pärjäsi hyvin, mutta heikommin kuin viime vuonna

Tietoja kansallisesta yksityisyystestistä

Kansallinen yksityisyystesti (National Privacy Test eli NPT) on kansainvälinen kysely, jossa mitataan sitä, kuinka hyvin kyberturvallisuutta ja verkkoyksityisyyttä ymmärretään. Testi koostuu 22 kysymyksestä, jotka kattavat kolme aluetta: päivittäiset digitaaliset tavat, yksityisyystietämys ja kyberuhkat.

Tänä vuonna yli 30 000 henkilöä 185 eri maasta teki testin tarkistaakseen kyberhygieniansa tason. Jotta kansainvälinen vertailu olisi mielekästä, analyysi keskittyy 31 maahan, joista oli eniten osallistujia – vähintään 100 osallistujaa per maa. Tämän lähestymistavan ansiosta näemme, miten yksilöt pärjäsivät testissä, mutta voimme myös tarkastella maiden välisiä eroja verkkoturvallisuustiedoissa.

Jokainen maa saa yksityisyyspisteytyksen sen perusteella, miten osallistujat pärjäsivät testin kolmella osa-alueella. Osallistujat luokitellaan myös neljään kyberpersoonaryhmään, jotka kuvaavat heidän kyberturvallisuustietoisuuttaan eniten tietävästä vähiten tietävään.

Ennen kuin perehdymme tämän vuoden tuloksiin, katsotaan, miten NPT-pisteytykset lasketaan ja mitä eri kyberpersoonat tarkoittavat.

Miten pisteytykset lasketaan?

Yksityisyyspisteytys kertoo siitä, kuinka hyvin testin osallistuja ymmärtää verkkoyksityisyyttä ja kyberturvallisuutta. Tulosten selvittämiseksi testissä perehdytään kolmeen eri alueeseen:

• Päivittäinen digitaalinen elämä – kuinka ihmiset käsittelevät tietojaan, kuten salasanoja, sovellusten päivityksiä, tietojen jakamista ja sovelluksille myönnettäviä lupia.
• Yksityisyyttä koskeva tietoisuus – kuinka hyvin osallistujat tunnistavat riskejä, kuten huijaukset, tietojenkalasteluyritykset, tai ymmärtävät, miten yritykset keräävät heidän henkilökohtaisia tietojaan.
• Digitaalisten riskien sietokyky – kuinka varovaisia osallistujat ovat, kun he kohtaavat vaarallisia tilanteita verkossa.

Testissä koostuu yhteensä 22 kysymyksestä, ja jokainen niistä vastaa 4,5 prosentin osuutta pisteytyksestä. NPT-pisteytys on kolmen kategorian tulosten keskimäärä. Mitä enemmän oikeita vastauksia henkilö antaa kussakin kategoriassa, sitä korkeampi heidän NPT-pisteytyksensä on.

Mitä kyberpersoonat ovat?

Jotta testituloksia olisi helpompi ymmärtää, jokainen testin tekijä määritellään yhdeksi neljästä “kyberpersoonasta”. Jokainen persoona edustaa eri tasoista tietämystä:

• Kyberkulkuri (1–24 %). Kyberkulkureilla on niukasti tietoja verkkoturvallisuudesta. He eivät yleensä tiedä, miten suojata tilejään, laitteitaan tai tietojaan.
• Kyberturisti (25–49 %). Kyberturistit tietävät hieman enemmän, mutta tekevät silti yleisiä virheitä. He saattavat tunnistaa joitakin uhkia, mutta eivät osaa reagoida niihin.
• Kyberseikkailija (50–74 %). Kyberseikkailijat ymmärtävät suurimman osan päivittäiseen yksityisyyteen ja turvallisuuteen liittyvät ongelmat. He osaavat suojata itseään monenlaisissa tilanteissa, mutta parantamisen varaakin on.
• Kybertähti (75–100 %). Kybertähdet tietävät eniten. He ovat erittäin tietoisia verkon riskeistä, ymmärtävät miten suojata tietojaan ja noudattavat turvallisia digitapoja.

Mitä luvut paljastavat?

Suomi putosi toiselta sijalta kolmannelle sijalle vuonna 2025. Vuonna 2023 Suomi oli myös kolmannella sijalla.

Tärkeimmät johtopäätökset

Vuoden 2025 yksityisyystestissä Suomi piti paikkansa kärkikolmikossa, mikä viittaa siihen, että moniin maihin verrattuna Suomessa verkkoyksityisyysasiat ovat hyvin hallussa. Toisaalta putoaminen kolmannelle sijalle herättää kysymyksiä: millä tavalla osaaminen on heikentynyt?

• Suomen kokonaispisteytys laski yhdellä prosentilla: 61 prosentista 60 prosenttiin.
• 97 prosenttia Suomessa asuvista tiesi, minkälaisia lupia sovelluksille voidaan antaa, ja 96 prosenttia tiesi, miten käsitellä epäilyttäviä suoratoistopalvelutarjouksia. 95 prosenttia hallitsi vahvojen salasanojen luomisen. Toisaalta vain 6 prosenttia ymmärsi tekoälyn työkäyttöön liittyvät riskit.
• Suomi on kolmannella sijalla yksityisyyttä koskevan tietoisuuden suhteen ja neljännellä sijalla päivittäisen digitaalisen elämän suhteen. Digitaalisten riskien kohdalla pisteytys vastaa maailmanlaajuista keskiarvoa, joten siinä on petrattavaa.
• Kaikkiin muihin maihin verrattuna Suomessa tiedettiin parhaiten, miten suojata kodin Wi-Fi-verkko. Lisäksi Suomessa oltiin tietoisia Facebookin kyvystä kerätä tietoa käyttäjistä, jotka eivät käytä Facebookia, ja tiedettiin, miten toimia, jos hakkeri vaatii lunnaita. Muihin maihin verrattuna Suomessa osataan myös käsitellä tietojenkalasteluyrityksiä parhaiten.
• Suomalaiset pärjäsivät kyselyssä kaiken kaikkiaan parhaiten muihin Pohjoismaihin verrattuna. Suomi ohitti muut Pohjoismaat myös kahdella alueella: yksityisyyttä koskeva tietoisuus ja päivittäinen digitaalinen elämä.
• Muihin Pohjoismaihin ja maailmanlaajuisiin tuloksiin verrattuna Suomessa tiedetään huomattavasti heikommin, mitä tehdä, jos pankista tulee odottamaton viesti, jossa ilmoitetaan tilisiirrosta. Tilanne oli samanlainen viime vuonna.

Suomessa verkkoyksityisyysasiat ovat siis kaiken kaikkiaan hyvällä tolalla, ja erityisen hyvin maassa hallitaan kodin Wi-Fi-verkon suojaus. Kokonaispisteytys on kuitenkin laskenut kahteen edelliseen vuoteen verrattuna, joten yksityisyyttä koskevaa tietoisuutta on varaa parantaa – ja on tietysti tärkeää, että laskusuuntaus saataisiin katkaistua.

Kyberpersoonat Suomessa

Suomessa voidaan olla ylpeitä siitä, että vastaajien joukossa oli toisiksi eniten kybertähtiä (15 prosenttia). Ykkössijaa pitää Intia. Kyberkulkureita ei ollut lainkaan. Kyberturistien määrä kasvoi kolmella prosentilla 19 prosenttiin, kun taas kyberseikkailijoiden määrä laski kolmella prosentilla 66 prosenttiin. Tässä mielessä tulokset siis heikentyivät.

Suurimmat muutokset verrattuna vuoteen 2024

Suomen pisteytys ei ole muuttunut merkittävästi monessakaan kohtaan – muutokset ovat parin prosentin luokkaa. Yksi merkittävä muutos oli kuitenkin havaittavissa: kun kyseessä on kyberrikollisten tavat saada linkit näyttämään uskottavilta, suomalaisten osaaminen heikentyi kahdeksalla prosentilla. Mitä eri alueisiin tulee, suurin muutos koskee digitaalista yksityisyyttä koskevaa tietoisuutta: tulos heikentyi kahdella prosentilla.

On myös merkittävää, että samalla kuin maailmanlaajuisesti eri alueiden keskimääräiset tulokset pääasiassa paranivat, Suomessa ne heikkenivät ja vain päivittäistä digitaalista elämää koskevan alueen pisteytys pysyi ennallaan. Kun huomioidaan yleiset suuntaukset, negatiivisena piirteenä voidaan pitää sitä, että Suomessa erityisesti tekoälyn käyttöön töissä liittyvät riskit tunnetaan heikosti – vain kuusi prosenttia tunnisti ne. Luku oli sama viime vuonna. Ja tänäkin vuonna vain 10 prosenttia tiesi, mitä tietoa internet-palveluntarjoajat keräävät osana metatietoja.

Suomessa voidaan siis iloita kaiken kaikkiaan hyvästä tuloksesta, mutta heikosti hallinnassa olevat osa-alueet ovat tärkeitä, eikä niihin liittyvässä osaamisessa ole tapahtunut parannusta.

Katsaus maailmanlaajuisiin tuloksiin

Tämän vuoden Kansallinen yksityisyystesti osoittaa, että maailmanlaajuisesti yksityisyyteen ja kyberturvallisuuteen liittyvä tietoisuus pysyy ennallaan, mutta ei parane. Maailmanlaajuinen NPT-pisteytys oli vuonna 2025 57/100, sama kuin viime vuonna.

Tulokset osoittavat, että muutoksia on sekä hyvään että huonoon suuntaan. Päivittäistä digitaalista elämää koskeva pisteytys nousee yhdellä prosentilla per vuosi, mikä osoittaa, että ihmiset parantavat päivittäisiä verkkotottumuksiaan hitaasti. Samaan aikaan yksityisyyttä koskeva tietoisuus ja digitaalisten riskien sietokyky laskevat. Tästä voidaan päätellä, että ihmisten osaaminen rutiineihin, kuten salasanojen tai sovellusten lupien hallintaan, liittyen parantuu, mutta he ovat heikommin varautuneita kasvaviin uhkiin.

Kuten edellisinäkin vuosina, osallistujat hallitsivat parhaiten peruskäytännöt: vahvojen salasanojen luominen (96 prosenttia), epäilyttävien suoratoistotarjousten käsittely (95 prosenttia), tieto siitä, mitä tietoja sovelluksille voi antaa (94 prosenttia) ja ymmärrys siitä, mitä arkaluontoisia tietoja ei tule jakaa sosiaalisessa mediassa (90 prosenttia). Monet myös tiesivät, miten laitteeseen saattaa päästä haittaohjelma.

Heikoimmat tulokset liittyivät uudempiin ja teknisimpiin alueisiin. Vain kuusi prosenttia osallistujista tiesi, mitä yksityisyysriskejä täytyy huomioida, kun tekoälyä käytetään työssä. Osaaminen oli myös heikkoa koskien sitä, mitä tietoja internet-palveluntarjoajat keräävät osana metatietoja, kuinka suojata kodin Wi-Fi, miten säilyttää salasanojan turvallisuuta ja mitkä verkkovälineet suojaavat yksityisyyttä.

“Tekoäly on kasvattanut panoksia, mutta turvallisuuden perusasiat eivät ole muuttuneet. Ihmiset osaavat tunnistaa huijaukset paremmin, mutta liian monet jättävät päivitykset tekemättä tai käyttävät samoja salasanoja eri tileillä, ja rikolliset hyödyntävät nämä pienet tilaisuudet”, sanoo Marijus Briedis, NordVPN:n teknologiajohtaja. Hän lisää: “Testin tarkoitus on jakaa tietoa kybervaaroista ihmisille eri puolilla maailmaa ja tarjota selkeitä ja käytännöllisiä ohjeita, jotka vähentävät huijausten, tietojen keräämisen, valvonnan ja muiden verkkovaarojen riskiä.”

Maailmanlaajuisesti kyberpersoonien osuudet eivät muuttuneet vuodelta 2024 – yksi kymmenestä osallistujasta on kybertähti. Parhaimmat pisteytykset saavuttivat 30–54-vuotiaat henkilöt ja IT-alalla työskentelevät. Heikoimpia tuloksia saivat opiskelijat, eläkeläiset ja palvelu- tai rakennusalalla työskentelevät henkilöt.

Arveletko, että oma pisteytyksesi olisi korkeampi? Vastaa Kansalliseen yksityisyystestiin ja katso, miten pärjäät. Ja jos kokonaiskuva kiinnostaa, katso kaikkien maiden tulokset vuoden 2025 NPT-raportista.

Suurimmat maailmanlaajuiset muutokset

Kun tuloksia verrataan viime vuoteen, esiin nousee joitain muutoksia:

• Tekoälyä hyödyntävät huijaukset tunnistetaan paremmin. Tietoisuus nousi viidellä prosentilla (63 prosentista vuonna 2024 68 prosenttiin vuonna 2025). Useammat ihmiset ymmärtävät nyt, kuinka kyberrikolliset käyttävät tekoälyä uhrien huijaamiseen, ja se on tämän vuoden merkittävin parannus.
• Yksityisyystyökalut kiinnostavat. Digitaalista yksityisyyttä suojaavia verkkotyökaluja koskeva tietoisuus kasvoi 27 prosentista vuonna 2024 32 prosenttiin vuonna 2025. Vaikka luku on sinänsä matala, tämä viiden prosentin kasvu tarkoittaa sitä, että tietoisuus esimerkiksi VPN-palveluisa, salasanojen hallintaohjelmista ja salauspalveluista on hitaasti leviämässä.
• Sovellusten luvat ymmärretään paremmin. Tietoisuus siitä, mihin tietoihin sovelluksille voi sallia pääsyn, nousi kolmella prosentilla (91 prosentista 94 prosenttiin). Tämä tasainen kasvu viittaa siihen, että yhä useammat käyttäjät oppivat rajoittamaan pääsyä ja suojaamaan henkilökohtaisia tietojaan.
• Päivityksiin ei suhtaudu vieläkään tarpeeksi vakavasti. Tietoisuus sovellusten mahdollisimman nopean päivittämisen turvallisuuseduista laski kaksi prosenttia (56 prosentista 54 prosenttiin). Suuntaus on ollut laskeva – useat käyttäjät aliarvoivat päivitysten roolin hakkeroimisen torjumisessa ja haavoittuvuuksien korjaamisessa.

Tutkimusmenetelmä

Kansallinen yksityisyystesti on avoin kysely, johon kuka tahansa voi osallistua verkossa. Ikää, sukupuolta tai taustaa koskevia kiintiöitä ei ole, joten se ei ole kansallisesti edustava kysely.

Vuonna 2025 kyselyyn vastasi 30 792 henkilöä, joka oli enemmän kuin vuonna 2024 (25 567 henkilöä) ja vuonna 2023 (30 747 henkilöä). Tämän blogitekstin luvut ovat peräisin vastauksista, jotka on kerätty 31.7.2025 mennessä. Jos tulokset NPT-verkkosivustolla eroavat tässä kuvatuista tuloksista, se johtuu siitä, että kyselyyn on osallistuttu päivämäärän jälkeen.